Pakolaiskriisin uhreille pitää löytyä empatiaa

Pakolaistilanne maailmalla on pahempi sitten toisen maailmansodan ja tilanne näyttää käyvän yhä vaikeammaksi. 60 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetessaan sotia ja konflikteja. Sosiaalisessa mediassa leviää kuvia kuolleista ihmisistä, joista viimeisin näkemäni oli Syyrian rannalle hukkunut 3-vuotias poika.  Ihmisiä hukkuu Välimereen ja tukehtuu kontteihin. Pakolaiskriisin uhreille pitää löytyä empatiaa. Kukaan ei itse valitse sitä, minne syntyy.

 

Tätä taustaa vasten keskusteleminen “elintasopakolaisista” ja “meritaksipalvelusta” tuntuu todella armottomalta. Ymmärrän hyvin sen, että pakolaisten vastaanottamiseen liittyy pelkoja, mutta pitää muistaa, että turvapaikanhakijat ovat hädässä olevia ihmisiä. Välimereen on hukkunut matkalla Eurooppaan tänä vuonna jo yli 2000 ihmistä. Miksi ihmeessä kukaan lähtisi niin vaaralliselle matkalle vain paremman sosiaaliturvan perässä? Tai laittaisi lapsensa salakuljettajien laivaan ellei se olisi maahan jäämistä parempi vaihtoehto?

 

On totta, että pakolaiskriisi ratkeaa puuttumalla vain kriisin todellisiin syihin. Sodat repivät monissa maissa kuten Syyriassa, Afganistanissa, Sudanissa, Somaliassa ja Irakissa. Niiden ratkaisemiseksi EU:n on tehtävä kaikkensa. Hukkumisten välttämiseksi humanitäärisiä operaatioita pitää myös jatkaa ja Suomenkin osallistua tähän työhön.

 

Aivan yhtä tärkeää on auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa pelätessään turvallisuutensa vuoksi. Tällä hetkellä Suomeen saapuu paljon turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksissa on loppumassa tila. Siksi tarve uusille vastaanottokeskuksille ja hätämajoitukselle on ilmeinen.

 

Välimeren tragediassa on kysymys ihmishengistä. Siksi vetoankin: ilmoittautukaa esimerkiksi Suomen Punaiselle Ristille vapaaehtoisiksi auttamaan, lahjoittakaa vaatteita ja tavaroita turvapaikkaa hakeville ja auttakaa lähtömaissa lahjoituksilla. Puhukaa näistä asioista. Ihmisten hätä ja avuntarve on nyt suuri.

Related