Kolme toivetta satavuotiaalle Suomelle

2017 ei ole vain Suomen 100-vuotisjuhla. Se on myös saamelaisten 100-vuotisjuhla. Tänään 6. helmikuuta tulee kuluneeksi 100 vuotta Pohjoismaisen saamelaisyhteistyön aloittamisesta.

Historiallisen Trondheimin kokouksen kutsui koolle naisasialiikkeen aktivisti Elsa Laula Renberg, joka avasi kokouksen sanoilla: “Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana. Tänään yritämme ensi kertaa sitoa – – – saamelaiset toisiinsa.” Tämän kunniaksi moni saamelainen juhlii tänään kansallispäiväänsä. Sitä ei moni suomalainen tiedä.

Suomessa elää elinvoimainen ja moderni saamelaisyhteisö. Moni saamelaisnuori lähtee etelään opiskelemaan, mutta moni myös palaa takaisin. Vieläkin useampi haluaisi jos se olisi töiden puitteissa mahdollista. Saamelaisille on tärkeää jatkaa suvun perinteisiä elinkeinoja, elvyttää perinteisiä taitoja ja puhua saamen kieltä. Aikaisemmin moni häpesi saamelaisuuttaan, nykyään suhtautuminen on terveempi. On suorastaan kunnia-asia pitää huolta siitä, että kieli ja kulttuuri siirtyvät eteenpäin omallekin jälkikasvulle.

Monelle saamelaisuutta voi olla vaikeaa hahmottaa. Saamelaisuus ei ole ominaisuus, pelkästään saamenpuku tai vähemmistökieli. Saamelaisuus on elämäntapa, jolla on oma historia, arvot ja ajattelutapa. Saamelaisia ei pidä ajatella vain kielivähemmistönä, jonka asiat kyllä korjaantuvat, kunhan laitetaan rahaa kielenopetukseen. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolle Suomen perustuslaki takaa oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Perustuslaillinen oikeus kehittää ja ylläpitää kulttuuriaan ulottuu koko Suomeen, ei ainoastaan saamelaisalueelle.

On selvää, että tämä oikeus ei toteudu. Saamelaisuus on suomalaisessa yhteiskunnassa lähes näkymätöntä, ihmisten tieto saamelaisista on ohutta ja perustuu monesti stereotypioihin tai päivittäisiin 20 minuutin uutislähetyksiin eikä kouluissa vieläkään opeteta juuri mitään. Törmään jatkuvasti väitteisiin riitaisasta porukasta, joka ei osaa päättää omista asioistaan. Kenen mielestä suomalaiset ovat riitaisa kansa, koska eduskunta ei ole koskaan mistään asiasta samaa mieltä? Tällainen argumentointi on älyllisesti laiskaa, leimaa kokonaista kansanryhmää ja osoittaa väittäjän vähäistä perehtymistä asioihin.

Tämä vuosi on hieno mahdollisuus Suomelle ja suomalaisille juhlia itsenäistä Suomea. 100-vuotiaalle Suomelle sopisi myös hienosti tunnustaa tosiasiat ja myöntää saamelaisiin kohdistamat vääryydet. Historian vangiksi ei pidä jäädä, mutta se on tärkeää tuntea. Tässä kolme asiaa, joista Suomi voisi aloittaa.

  1. Perustettava totuuskomissio selvittämään saamelaisten kokema historiallinen sorto

Saamelaisten kokema historiallinen sorto on selvitettävä juuria myöten. Vain siten asioista voidaan päästä yli ja alkaa tekemään tosiasioihin perustuvaa politiikkaa. Suomessa Saamelaiskäräjät on esittänyt totuuskomission perustamista ja Ruotsissa asiaa on vaatinut muun muassa arkkipiispa ja syrjintävaltuutettu. Puolueeton totuuskomissiotyö olisi tärkeä askel saamelaisten ihmisoikeustyön kehittämiseksi.

  1. Valtion on pyydettävä anteeksi saamelaisten alistamista

Virallinen Suomi on alistanut saamelaisia vuosisatoja, minkä muisteleminen saa minut aina kyyneliin. Vielä 1970-luvulla saamelaislapset vietiin asuntoloihin, jossa lapsia piestiin saamen kielen puhumisesta. Suomen harjoittama assimilaatiopolitiikka on syyllinen siihen, että moni saamelainen menetti kielensä ja tuntee yhä kipua asioista, joita joutui kokemaan. Erityisen kovia on kokenut kolttasaamelainen vähemmistö. 1930-luvulla Suomi harjoitti rotuoppia, joissa Inarin hautausmaalta vietiin saamelaisten pääkalloja etnisiin tutkimuksiin. Saamelaisten ihmisarvon alentaminen ja alistaminen on Suomelle historiallinen häpeä, jota pitäisi pikimmiten pyytää anteeksi, kuten kirkko piispa Samuel Salmen suulla teki viisi vuotta sitten. Haastan Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön esittämään Suomen puolesta saamelaisille virallisen anteeksipyynnön.

  1. Saamelaisten kansallispäivä kaikkiin kouluihin ja saamelaisuus vahvemmin opetukseen

Saamelaisista opetetaan yhä liian vähän kouluissa eikä ihmiset tunne saamelaisten kulttuuria ja historiaa. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on ehdottanut, että Saamelaisten kansallispäivää vietettäisiin jatkossa kaikissa Suomen kouluissa ja päivän aikana tutustuttaisiin saamelaiseen kulttuuriin ja juhlittaisiin alkuperäiskansaamme. Pidän ehdotusta erittäin kannatettavana ja ehdotan, että tämä aloitetaan jo ensi vuonna.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja, kolttasaamelainen Tiina Sanila-Aikio on kertonut saamelaisten kokevan suurta epäluottamusta Suomea kohtaan. Onkin kiireesti aloitettava Suomen ja saamelaisten suhteiden korjaaminen ja dialogin edistäminen. 100-vuotisjuhlavuosi on paras mahdollinen ajankohta sille. Suomi on saamelaisille anteeksipyynnön velkaa.

 

Related