Politiikkaa tulevien sukupolvien puolesta

Politiikkaa tulevien sukupolvien puolesta

1

Pohja, jolle rakennan

Määrittelen itseni liberaaliksi, vasemmistolaiseksi feministiksi. Yhteiskunnan on oltava oikeudenmukainen kaikille, mutta tasa-arvo ei toteudu toivomalla parasta – sen saavuttamiseksi tarvitaan paljon töitä ja feminististä politiikkaa. 

2

Minua kiinnostavat poliittiset teemat

Teknologinen kehitys, tiede ja sivistys ovat tulevaisuuden valopilkkuja – uhan sijaan ne ovat suuri muutosvoima. Tasa-arvoisempi yhteiskunta hyödyttää jokaista. Faktoja emme voi valita – populismi ja älyllinen epärehellisyys ovat aikamme suuria vitsauksia.

3

Demarinuoret

Demarinuoret on Suomen kiinnostavin poliittinen nuorisojärjestö ja tulevaisuuden rakentajien kasvun paikka. Emme huutele, vaan keksimme ratkaisuja. Jos haluat mukaan toimintaamme, ota yhteyttä ja mennään kahville juttelemaan lisää.

Poliittiset teemat

Tiede
 Uskon siihen, että maailma muuttuu tulevien vuosikymmenten aikana enemmän kuin se on muuttunut viimeisten vuosisatojen aikana. Tekoäly kehittyy, tietokoneiden teho kasvaa eksponentiaalisesti, liikenne automatisoituu ja robotit kykenevät tekemään yhä monimutkaisempia tehtäviä. Esineiden internet ja älykaupungit tekevät tuloaan. Kehitys on nopeaa ja se tulee muuttamaan elämäämme. Tarvitsemme sivistyneen yhteiskunnan, jossa koulutustaso on korkea. Politiikan on pohjauduttava aina tutkittuun tietoon, faktoihin ja arvoihin. Populismiin ei pidä vastata populismilla. Poliittinen liike, jonka linja perustuu aina siihen, minkä arvellaan olevan kulloinkin suosittua, on ajopuu.  
Teknologia
 On oletettavaa, että teknologian kehitys vähentää ainakin lyhyellä aikavälillä tarjolla olevan työn määrää. Meidän on vastattava tähän muuttamalla verotuksen painopistettä työnteosta omistamiseen. Eurooppalaisittain työtä verotetaan muutenkin Suomessa kireästi ja omistamista kevyesti. Jatkossa tarve tämän suhteen muuttamiseen kasvaa, jotta kykenemme rahoittamaan hyvinvointivaltion palvelut. Tulevaisuudessa myös työn jakaminen ja lyhyemmät työpäivät voivat tulla kyseeseen. Myös sosiaaliturvaa on kehitettävä yhä pirstaloituneemman työelämän tarpeita huomioitavaksi. Demarinuorten valmistelema Yleisturva-malli on otettava sosiaaliturvauudistuksen lähtökohdaksi. Sosiaaliturvan lisäksi samaan aikaan tulee tehdä veroreformi.
Koulutus
 Suomen on oltava valmis tulevaisuuteen. Parhaiten tähän varaudutaan kehittämällä pienen kansakunnan parasta valttia: korkeaa osaamista. Vapaalla tieteellä on itseisarvo eikä tiedettä pysty eikä pidäkään valjastaa taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Vahvempi tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän yhteistyö on tietysti kannatettavaa. Myös suomalaista peruskoulua ja varhaiskasvatusta on kehitettävä ja erityisesti koulutuksen periytyvyyttä on vähennettävä. Meidän on tavoiteltava maksutonta varhaiskasvatusta, taattava jokaiselle vähintään toisen asteen tutkinto ja tehtävä tuntuvia investointeja korkeakoulutukseen ja innovaatioitoimintaan. 

Tasa-arvoisempi yhteiskunta hyödyttää jokaista
Yhteiskunnallinen tasa-arvo lisää kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Länsimaiset yhteiskunnat ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet erittäin paljon: tasa-arvo on lisääntynyt, orjuus on poistettu, kansalaisten oikeuksia on lisätty, ihmisille taataan perusturva, yksilön vapaudet ovat kasvaneet ja koulutustaso on parantunut. Kaikki nämä ovat poliittisten päätösten seurausta.

Suomessa pitää alkaa uudelleen ajattelemaan hyvinvointipolitiikkaa vahvemmin. Kestävä talouskasvu on tarpeellista, mutta se ei yksin ratkaise hyvinvointiongelmia. Suomessa terveydenhuolto on OECD-maiden eriarvoisinta, kotihoidontuen käyttäjistä 97 % on naisia, perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti, naisten asema työmarkkinoilla on miehiä heikompi, koulutus periytyy voimakkaasti ja etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut suureksi. Tarvitsemme feminististä politiikkaa: kotihoidon tuki on poistettava ja vanhempainvapaita pidennettävä. Vanhempainvapaat on jaettava tasaisemmin ja vanhemmuuden kustannukset työnantajille jaettava tasan.

Suomessa tehtävät talouspoliittiset päätökset vaikuttavat myös, mutta erityisesti tarvitaan EU-tason ratkaisuja: yritysverotukselle on säädettävä alaraja, valuutta- ja finanssitransaktiovero pitää asettaa ja veropohjasäännöksiä on harmonisoitava. Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisessa pitää pyrkiä vahvistamaan globaalia sääntelyä. Pääomapako on suurin kehittymisen este köyhissä maissa. Suomen on ratifioitava saamelaisten oikeuksia suojaava ILO169-sopimus ja korjattava epäinhimillinen translaki.

Päätökset tulevien sukupolvien puolesta
Tämän päivän päätökset ovat huomisen ihmisten elämää. Politiikkaan tarvitaan ylisukupolvisuutta, joka huomioi myös tulevat sukupolvet. Nuoria sukupolvia käytetään poliittisessa keskustelussa lähinnä keppihevosena palveluiden leikkaamiselle: ei haluta jättää velkataakkaa tuleville sukupolville. Taloudenpidon on oltava kestävää, mutta tärkeintä on varmistaa se, ettei nuorille jätetä massatyöttömyyttä, tuhottua ympäristöä, heikennettyä hyvinvointivaltiota ja suuria sosiaalisia ongelmia.

Markkinatalous on hyvä tapa järjestää yhteiskunnan toimintaa, mutta erilaisia eriarvoistavia ilmiöitä on säänneltävä vahvemmin. Sekä Suomessa, että Euroopassa talouspolitiikan pitää huolehtia nykyistä vahvemmin työllisyydestä, sen on vastasyklisesti lievennettävä taantumia ja estettävä sosiaalisia ongelmia. Suomen etu on avoin markkinatalous, EU-jäsenyys ja toimiva euro, mutta tarvitsemme solidaarisempaa Eurooppa-politiikkaa ja Euroopan syvempää integraatiota: Haluan tiivistää EU:n ulko-, talous- ja puolustuspolitiikkaa.

Ilmastonmuutos ja orastava pula puhtaasta juomavedestä ovat maailman tulevaisuuden kannalta yhdet keskeisimmät kysymykset. Ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää viimeistään 1,5 asteeseen ja energiantuotannossa on siirryttävä vuoteen 2050 mennessä kokonaan uusiutuvaan energiaan. Kaupungistuminen on yksi tämän päivän megatrendeistä ja sitä on tuettava liikenne- ja asuntoinvestoinneilla.