Toissa viikolla Helsingissä tapahtunut, nuoren miehen kuolemaan johtanut väkivallanteko on järkyttävä. Asia on selvitettävä ripeästi ja tarkasti. Luotan siihen, että viranomaiset hoitavat työnsä hyvin.
Valitettavan usein pitää ensin tapahtua jotain hirveää ennen kuin asioihin reagoidaan riittävällä vakavuudella. Niin nytkin. Ääriliikehdintään ja poliittiseen väkivaltaan on vihdoin reagoitava. Yksikään demokraattinen puolue ei voi piiloutua enää sen taakse, ettei uusnatsiliikehdintään voitaisi puuttua. Toimintaan, jossa on kyse poliittisesta väkivallasta, vihapuheesta ja rasismista voidaan ja pitää puuttua. Siihen meitä velvoittaa kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Asiaa ei voida ohittaa olankohautuksella.
Viime syksynä puolueet allekirjoittivat yhteisen rasismin vastaisen sopimuksen. Konkreettiset toimet ovat valitettavasti jääneet puuttumaan. On anteeksiantamatonta, että ihmisen piti kuolla ennen kuin Suomessa otetaan äärioikeiston nousu tosissaan. Suomen Vastarintaliike ei ole isänmaallinen vaan aidosti vaarallinen ja yhteiskuntarauhaa rikkova liike. Jos löydämme keinot kieltää väkivaltaa käyttävien järjestöjen toiminta, on ne otettava käyttöön. Järjestäytynyt rasismi ja sellaiseen toimintaan osallistuminen on saatava rangaistavaksi teoksi.
Vapaassa ja hyvässä yhteiskunnassa kenenkään ei tarvitse pelätä turvallisuutensa puolesta. Minun on yhä vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu Suomessa. Suomi muuttuu, jos annamme sen muuttua. On lopulta meistä itsestä ja tahdostamme kiinni, miten jatkamme tästä eteenpäin. Päätämmekö rakentaa turvallista Suomea tuleville sukupolville vai jatkammeko hyssyttelyä?