Tammikuussa 107 maata sitoutui OECD:ssa sovittuihin periaatteisiin kansainvälisen verotuksen uudistamisesta. Verotuksen mannerlaatat järkkyivät, kun kansainvälinen yhteisö pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että 1920-luvulla sovitut kansainvälisen verotuksen pelisäännöt ovat auttamatta vanhentuneet.
Keskeisiä ongelmia on kaksi. Nykypelisääntöjen vuoksi monikansalliset yritykset voivat vältellä veroja aggressiivisella verosuunnittelulla ja ne eivät sovellu nykyiseen digitaaliseen talouteen. Muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF asettui tukemaan tavoitetta ongelmien ratkaisemisesta.
Nyt sovittujen periaatteiden pohjalta tehtävä tarkempi ehdotus on tarkoitus julkaista ensi vuonna. Nyt siis piirretään kansainvälisen talousjärjestelmän rakenteita uusiksi jopa sadaksi vuodeksi tulevaisuuteen.
Suomessa muutos on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka juuri nyt on aika vaikuttaa siihen, että uusi verojärjestys on paitsi reilu kaikille, myös tukee suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin etua. Kesällä alkava Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi antaa tähän loistavan mahdollisuuden.
Uuden globaalin veromallin voi perustaa EU:n komission ehdotuksille digitaalisen talouden verotuksesta, EU:n yhteisestä ja yhdistetystä yritysveropohjasta (CCCTB) sekä minimiverokannoista. Ehdotuksissa on ongelmansa, mutta ne ovat ratkaistavissa. Ja ne on pakko ratkaista. Tämä oli tammikuisen sitoumuksen yksimielinen viesti.
On selvää, että tulevaisuudessa yritysten voittoja verotetaan yhä enemmän siellä, missä niiden asiakkaat asuvat – siis siellä, missä niiden liiketoiminnan läsnäolo on virtuaalista. Muutoin yhä suurempaa osuutta globaaleista arvoketjuista hallitsevien digijättien verottaminen on mahdotonta.
Suomen on varmistettava, että virtuaalisen toiminnan verotusoikeus on myös pienillä mailla, joissa asiakasmäärät ovat pienempiä. Suomen tulee myös edistää sitä, että verotuottojen jako maiden välillä perustuu enemmän kaavamaisiin objektiivisiin kriteereihin. Tämä tavoite sisältyy EU:n CCCTB-ehdotukseen, joka poistaisi nykymuotoisen aggressiivisen verosuunnittelun EU:sta.
Uusi yksinkertaisempi veromalli helpottaisi myös yritysten kansainvälistymistä. Viime kädessä on kyse siitä, että verotus on reilua ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut saadaan rahoitettua. Juuri sen varmistamiseksi EU:a eniten tarvitaan.
