Muutama viikko sitten uutisoitiin paljon niin sanotun perhepaketin kaatumisesta. Suunnitelmissa oli jakaa kotihoidontuki tasan vanhempien kesken ja rajata jokaisen oikeutta päivähoitoon. Päivähoito-oikeuden rajaaminen olisi ollut erittäin typerä päätös, koska se eriarvoistaa nimenomaan lapsia, mutta kotihoidontuen jakaminen olisi ollut tärkeä uudistus ja tarttunut siihen ongelmaan, että työmarkkinat eivät ole tasa-arvoiset.
Paljon puhutaan siitä, että naisen euro on 80 senttiä. Näin onkin ja se johtuu monesta asiasta. Ensinnäkin, naiset tekevät keskimäärin tunteina vähemmän töitä kuin miehet, mikä johtuu suurelta osin siitä, että naiset käyttävät moninkertaisesti enemmän perhevapaita ja ovat pidempään kotihoidontuella kuin miehet. Naisvaltaisilla aloilla pätkätyöt ja osa-aikatyöt ovat paljon yleisempiä. Toiseksi, naisvaltaisilla aloilla on matalampi palkka. Näistä syistä naiset saavat palkkaa miehiä vähemmän ja naisen palkkaaminen on yrittäjälle suurempi riski kuin miehen palkkaaminen.
Seuraavalla vaalikaudella pitää korjata ainakin muutama asia: vanhemmuuden kustannukset pitää jakaa tasan työnantajien kesken. Nykyään vanhemmuuden kustannukset kaatuvat naisten työnantajille. Tämä aikaansaa sen, että yrittäjälle on edullisempaa palkata töihin miehiä ja vanhempia naisia, mikä johtaa nuorten naisten syrjintään. Vanhempainvapaat pitää jakaa tasaisemmin. Se kannustaisi isiä jäämään useammin kotiin hoitamaan lasta ja helpottaisi äitien palaamista työmarkkinoille, koska pitkät poissaolot työelämästä tutkitusti vaikeuttavat työllistymistä. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen pidentäisi työuria sekä lisäisi perheiden ja yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa. Kannatan mallia, jossa vanhempainvapaasta kuusi kuukautta varataan kummallekin vanhemmalle ja kuusi kuukautta, jonka jakamisesta perhe saa itse päättää. Naisten miehiä lyhyemmät työurat näkyvät työllistymisessä, palkassa sekä eläkkeessä, joka on huomattavasti miehiä matalampi. Lisäksi erityisesti naisvaltaisten alojen palkkoja pitää korottaa.
Suomi on ollut pitkään tasa-arvon mallimaa ja siihen on päästy tekemällä rohkeasti yhteiskunnallisia uudistuksia. Tätä rohkeutta kaipaan päätöksentekoon jatkossa lisää. Tasa-arvon parantaminen tahdon asia.