Iso-Britanniassa äänestetään tänään jatkosta Euroopan unionin jäsenenä. Kansanäänestyksen pitäisi olla herätyskello Euroopan johtajille ja osoittaa tarpeen uudistaa unionia niin, että se toimii ihmisten, ei markkinoiden puolesta. Tuo uudistustyö on käynnistettävä nyt.
Brittien kansanäänestys on merkki EU:n epäonnistumisesta perustehtävässään, eurooppalaisten yhdistämisessä. EU ei ole onnistunut ratkaisemaan monia suurimpia haasteitaan, kuten maahanmuuttoa, veropakolaisuutta ja ihmisten eriarvoistumista.
Kaikista EU:n puutteista ja virheistä huolimatta olemme vakuuttuneita siitä, että Iso-Britannian on pysyttävä unionin jäsenvaltiona. Syitä on monia. Ehkä kaikkein ilmeisin niistä on globalisaatio. Elämme aikaa, jossa maat ja ihmiset ovat yhä riippuvaisempia toisistaan samalla kun maantieteellisillä etäisyyksillä ja kansallisilla rajoilla on yhä vähemmän merkitystä.
Globalisaatio tuo mukanaan useita haasteita ja epäoikeudenmukaisuuksia, jotka voidaan ratkaista vain yhdessä.
On ironista, että poliitikot, jotka ovat huolissaan pakolaisuutta synnyttävistä sodista, veroparatiiseja hyödyntävistä yrityksistä ja kasvavista tuloeroista ovat halukkaita jättämään sen areenan, jolla näitä haasteita kyetään hallitsemaan.
EU:lle satoja miljardeja maksava veropakolaisuus vaatii rajat ylittäviä ratkaisuja. Kansallisvaltioiden rajat eivät koske nykypäivän pääomavirtoja. Sodat ja konfliktit, jotka pakottavat miljoonat ihmiset pakoon kodeistaan, vaativat yhteisiä toimia. Eurooppaan tulevien pakolaisten vastaanottaminen edellyttää koko EU:n, ei vain yksittäisten jäsenmaiden vastuunkantoa.
Yksittäisten Euroopan maiden ääni on pieni maailman muuttuessa ja ilman unionia myös Pohjoismaiden on vaikeampi saada äänensä kuuluviin. Jos Brexit toteutuu, on Iso-Britannia heikko toimija kansainvälisellä areenalla. Kukaan ei ole vahva yksin. Meille on selvää, että niin Ruotsi, Suomi, Tanska kuin Iso-Britanniakin tarvitsevat Euroopan unionia.
EU:n jäsenmaat yhdessä muodostavat merkittävän kansainvälisen voiman. Maiden yhteistyö on osoitettu aiemminkin erittäin selvästi, mutta unionin rooli on tänään ehkä tärkeämpi kuin koskaan. Jos tämän päivän Euroopan ongelmat aiotaan ratkoa, vaaditaan vahvaa EU:ta, jolla on yhteinen visio. Euroopan unioni on uudistettava.
Monet kokevat Brysselissä tehdyn politiikan aivan liian kaukaiseksi omasta arjesta ja todellisuudestaan. Tästä syystä on tiivistettävä työtä EU:n demokratian vahvistamiseksi. EU:n on huolehdittava, että jäsenvaltiot elävät EU:n yhteisten arvojen ja päätösten mukaisesti.
Iso-Britannian kansanäänestyksen kaltaiset tilanteet tulevat jatkumaan niin kauan, kun ihmiset kokevat ettei EU toimi heidän parhaakseen. Ennen kaikkea EU:n johtajat eivät saa ottaa itsestäänselvyytenä meidän nuorempien sukupolvien yleisesti positiivista suhtautumistamme unioniin.
EU:n on oltava kansan unioni, joka toimii kansan puolesta. Vain niin sen oikeutus voi kasvaa. Unionia on kehitettävä entistä paremmaksi – yhdessä.
Monet Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa kohdatut yhteiskunnalliset ongelmat eivät ole ainutlaatuisia vain omien rajojemme sisällä. Siksi tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja. Samanaikaisesti on selvää, että tämän päivän unionimme, jossa markkinat laitetaan usein ihmisen edelle, ei vastaa ihmisten odotuksia. Tämä asia on myös EU:n johtajien ymmärrettävä.
Työ unionin demokratisoimiseksi ja suuntaamiseksi eriarvoisuuden sekä epäoikeudenmukaisuuden vähentämiseen on aloitettava nyt.
Philip Botström
puheenjohtaja
Ruotsin sosialidemokraattiset nuoret
Mikkel Näkkäläjärvi
puheenjohtaja
Suomen sosialidemokraattiset nuoret
Lasse Quvang Rasmussen
puheenjohtaja
Tanskan sosialidemokraattiset nuoret
