Suomessa heitetään roskiin vuosittain satoja miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa. Yleisimmät arviot liikkuvat 400 miljoonan kilon tietämillä. Puhutaan erittäin suurista määristä ruokaa, jolle nälkäisiä syöjiä kyllä löytyisi. Lisäksi kyse on ympäristön ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta todella keskeisestä kysymyksestä.
Suuri osa ruokahävikistä tulee kotitalouksista, mutta myös kuntien toiminnalla on tässä merkittävä rooli. Tuusulassa päätettiin viime vuonna, että ruoka, joka jää koululaisilta yli, myydään ruokailun päätyttyä eläkeläisille 1,5 euron ateriahintaan. Kokeilu on osoittautunut erittäin suosituksi ja Tuusula päätti vakiinnuttaa käytännön. On arvioitu, että jos kaikki Suomen koulut ottaisivat samanlaisen käytännön käyttöön, voitaisiin säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa ateriaa. Samaa voitaisiin soveltaa myös terveyskeskuksissa, varuskunnissa, kunnanvirastoissa ja muissa julkisissa organisaatioissa. Tähän Rovaniemen ja muidenkin Lapin kuntien olisi syytä sitoutua.
Jotkut ovat kantaneet huolta siitä, että muutos olisi kielteinen maatalouden kannalta. Samalla on hyvä muistaa, että tällä voitaisiin vähentää köyhyyttä, säästää resursseja sekä hidastaa ympäristön tuhoutumista ja ilmastonmuutosta. Hävikkiruuan kierrättämisestä löytyy hyviä kokemuksia Tuusulan lisäksi jo muun muassa Vantaalta, Helsingistä ja Jämsästä.
On käsittämätöntä, että Suomessa heitetään satoja miljoonia kiloja ruokaa hukkaan samaan aikaan, kun köyhyys lisääntyy ja leipäjonojen pituus kasvaa. Rovaniemen ja muiden Lapin kuntien olisi tärkeää olla tässä työssä mukana.
