Sanat ja teot

Aikooko Suomi jatkaa saamelaisten oikeuksien polkemista?

Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo vuosikausien ajan. Syy uudistustarpeelle on selkeä: Suomi rikkoo valtiona perus- ja ihmisoikeuksia. Tämän on todennut niin YK:n ihmisoikeuskomitea kuin YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komiteakin (CERD). YK on antanut Suomen valtiolle selkeän viestin siitä, että saamelaiskäräjälaki on uudistettava.

Asia on Suomen valtiolle kiusallinen ja Suomen nykyinen kansainvälisten oikeuksien vastainen lainsäädännöllinen tila heikentää Suomen mainetta kansainvälisesti. Toimin vuonna 2015 Suomen YK-nuorisodelegaattina, osallistuin kolmen viikon ajan YK:n yleiskokoukseen ja minulla oli mahdollisuus pitää siellä puhe Suomen paikalta. Kokemus oli hieno, mutta muistan hyvin, että tämäkin aihe nousi kokousviikkojen aikana ajoittain keskusteluissa esiin. Suomi on ulkopolitiikassaan pyrkinyt aktiivisesti edistämään tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Uskottavuutta heikentää, jos oma pesä ei ole puhdas.

Vakavimmin YK:n antamiin ratkaisuihin ja saamelaiskäräjälain uudistustarpeisiin on suhtautunut viime aikoina pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus. Hallitus asetti vuonna 2020 toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain uudistusta. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen. Olin itse toimikunnan varajäsenenä SDP:n nimittämänä edustajana ja osallistuin jokaiseen toimikunnan kokoukseen.

Timosen toimikunta jätti toukokuussa 2021 aiheesta mietintönsä, joka sisältää hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Lakitekstit ovat valmiina, joten nyt tarvitaan ainoastaan poliittista tahtoa viedä uudistusta eteenpäin.

Saamelaiskäräjälain uudistamiseen ei liity minkäänlaisia oikeudellisia tai hallinnollisia ongelmia. Jos saamelaiskäräjälakia ei saada uudistettua vieläkään, johtuu se vain ja ainoastaan poliittisen tahdon puutteesta ja halusta estää saamelaisten oikeuksien toteutumista.

Valitettavasti saamelaiskäräjälain uudistamista jarrutetaan jälleen. Ei ole salaisuus, että hallituspuolueista jarrua painaa Keskusta ja etenkin puolueen Lapin kansanedustajat. Tämä on valitettavaa puolueelta, joka kertoo tavoiteohjelmissaan haluavansa vahvistaa ihmisoikeuksia ja jonka puoluekokouksissa julistetaan alkiolaisuuden ilosanomaa uskosta edistyksen voimaan. Toiminta saamelaiskäräjälain uudistamisen suhteen ei valitettavasti vahvista puolueen ihmisoikeusmyönteistä kuvaa.

Kansanedustajilla on nyt valta päättää, millä puolella historiaa haluavat seisoa. Toivon, että saamelaiskäräjälaki saadaan uudistettua pikimmiten.

 

Mikkel Näkkäläjärvi

Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (sd.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaamalla uutiskirjeen voit tulla mukaan kampanjaan!