Lappilaisten ja Lapin edunvalvonnan näkökulmasta syksy toi murheellisia uutisia sen myötä, että Lapin kansanedustajien määrä tulee tippumaan kevään eduskuntavaaleissa seitsemästä kuuteen edustajaan. Lappi on pinta-alaltaan kolmasosa Suomesta, mutta jatkossa kansanedustajia on Arkadianmäellä vain 3 %:a kaikista edustajista.
Tilanne on vaikea lappilaisten edunvalvonnan näkökulmasta, mutta sitä se on myös demokratian toteutumisen osalta. Jo ennen tätä äänikynnys Lapista oli todella korkea, mutta nyt se on jo kohtuuttomalla tasolla. Sen takia vaalijärjestelmää on uudistettava. Ei ole oikein, että Lapissa puolueen on saatava selvästi yli 10 %:n kannatus, jotta saa edes yhden kansanedustajan, kun Uudellamaalla riittää 2-2,5 %:n kannatus.
Jos kevään 2019 eduskuntavaaleissa olisi Lapista valittu vain kuusi kansanedustajaa, olisi kokoomuksen Heikki Autto ollut viimeinen läpimenijä. Kokoomus sai Lapista silloin yli 12 000 ääntä, mikä tarkoittaa noin 12 %:n kannatusta. Esimerkkinä mainittakoon myös, että kevään 2019 eduskuntavaaleissa keskusta sai 29 %:a Lapissa annetuista äänistä, mutta 43 %:a kaikista kansanedustajapaikoista.
Vaalijärjestelmässä on selviä puutteita, jotka johtavat kansanvallan kannalta ongelmalliseen tilanteeseen. Onneksi tilanteeseen on mahdollista löytää sellaisia ratkaisuja, jotka turvaavat demokratian paremman toteutumisen. Ratkaisu on se, mitä muun muassa arvostettu oikeustieteilijä Lauri Tarasti ja emeritusprofessori Heikki Paloheimo ovat pitäneet esillä.
On aika uudistaa vaalijärjestelmää siten, että Lapin ja Oulun vaalipiirit yhdistetään teknisesti niin, että kansanedustajapaikkamäärät pidetään vaalipiireissä nykyisellään, mutta vertailuluvut lasketaan yhdistetyn vaalipiirin mukaisesti. Muutos kuulostaa tekniseltä, mutta sillä tavoin vaalijärjestelmä kehittyisi huomattavasti demokraattisempaan suuntaan ja äänikynnys laskisi ilman, että Lappi menettäisi enää yhtään kansanedustajaa.
Seuraavan hallituksen on otettava vaalijärjestelmän uudistaminen vakavan tarkastelun kohteeksi.