Lapsiperheköyhyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön mukaan vuonna 2021 yli 120 000 lasta eli pienituloisessa perheessä. Vuonna 221 lähes 10 %:a lapsiperheistä sai toimeentulotukea. Tilanne on varmuudella kärjistynyt viimeisen vuoden aikana, kun Venäjän raaka sota Ukrainassa on aiheuttanut energiakriisin ja nostanut hintoja kauttaaltaan.
Sitä miksi lapsiperheköyhyyden torjumista pitäisi tehdä kaikin keinoin, tuskin tarvitsee perustella paljoakaan. Jokainen ymmärtää, ettei voi olla oikein, että yli 100 000 lasta elää Suomessa niukkuudessa.
Lapsiperheköyhyys on viheliäinen ongelma, johon tulevan eduskunnan on etsittävä päättäväisesti ratkaisuja. Asiaan on useita erilaisia ratkaisuja, mutta tärkeimmät liittyvät sosiaaliturvaan, arjen kustannuksiin, koulutukseen ja työllisyyteen.
Aivan ensiksi esitän, että lapsilisät laitetaan verolle ja lapsilisiin tehdään tuntuva korotus. Se olisi aivan varmasti pienituloisten perheiden etu. En muutoinkaan pidä sitä perusteltuna, että hyvätuloiset ihmiset saavat saman summan rahaa lapsilisänä tilille kuin pienituloiset, joilla koko summa menee elämiseen.
Koulutukseen liittyvät kysymykset ovat pidemmälle tulevaisuuteen vaikuttavia, mutta erityisen tärkeää on panostaa nyt siihen, että peruskoulu saadaan kuntoon. Jos perustaidot jäävät saamatta, on sillä varmuudella vaikutusta myös tulevaan työllistymiseen. Marinin hallituksen ajama oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaa varmasti myös myönteisesti siihen, että yhä useampi saa toisen asteen tutkinnon.
Oma roolinsa on myös vanhempien työllisyydellä. Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen edistää työllisyyttä, mutta sitä on edistettävä muillakin tavoilla. Yksi tärkeä tapa olisi mennä kohti päivähoidon maksuttomuutta ja joustavoittamalla päivähoitomahdollisuuksia. Nämä uudistukset kannustaisivat varmasti myös aikuisia työelämään. Toisaalta pienemmät päivähoitomaksut auttaisivat tulemaan myös toimeen paremmin.
Lapsiperheköyhyys on vaikea yhteiskunnallinen ongelma, mutta se on ratkaistavissa. Kyse on poliittisesta tahdosta.
etusivu • mikkel • sanat ja teot • medialle
