EU-jäsenvaltioiden johtajat sopivat tiistaina neljä päivää kestäneiden neuvottelujen päätteeksi 750 miljardin euron elvytyspaketista ja EU:n 1074 miljardin euron monivuotisesta budjetista. On tärkeää, että EU-johtajat osoittivat toimintakykynsä vaikeassa tilanteessa. Näiden ratkaisujen merkitys tulee olemaan valtaisa Euroopan taloudelle.
Kritiikkiäkin on riittänyt. Yksi sitä tarjoillut (UR 22.7.2020) on kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.). Mustajärvi maalailee synkkää kuvaa siitä, miten Euroopan unioni olisi loppunsa edellä. Juuri enempää en voi olla asiasta eri mieltä.
On totta, että 2008 alkanutta finanssikriisiä EU hoiti ajamalla liian kovaa talouskuripolitiikkaa. Pidän myös ongelmallisena sitä, että EU ei ole kyennyt rakentamaan yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jolla turvattaisiin se, että maahanmuutto kyettäisiin hoitamaan Euroopassa hallitulla ja inhimillisellä tavalla. Näissäkään asioissa ei kannattaisi silti osoittaa syyttävällä sormella “Pääkonttorin poikia” tai Brysselin herroja, vaan kyse on ollut pääasiassa EU-jäsenvaltioiden johtajien haluttomuudesta sopia asioista.
Viimeisimmät päätökset luovat kuitenkin toisenlaista kuvaa siitä millainen tulevaisuus EU:lla on edessään. Nyt löydettiin EU-jäsenvaltioiden johtajien kesken sopu valtavan mittaluokan kysymyksiin. Nämä päätökset auttavat Euroopan talouden elpymisessä, mikä on Suomen etu. Sitäkään ei sovi unohtaa, että nämä päätökset tietävät 100 miljoonan euron lisäpottia Itä- ja Pohjois-Suomeen. Eikä sopu koske vain rahaa, vaan myös sitä, että jatkossa oikeusvaltioloukkauksista tulee seurauksia, eikä näissä asioissa voi enää mikään yksittäinen valtio estää asiaa, vaan niistä päätetään enemmistöpäätöksillä.
Itsenäisen valtion on hyvä harjoittaa myös niin sanottua kansallista itsekkyyttä. Suomen tapauksessa kansallista itsekkyyttä on se, että pidämme huolta siitä, että Euroopan unioni on toimintakykyinen. Ilman EU:a Suomi olisi pienenä valtiona ajopuu entisestään kiristyneen suurvaltapolitiikan myllerryksissä. On myös päivänselvää, että EU on edistänyt kauppaa, vakautta ja tukenut myös Suomen talouden ja työllisyyden kehittymistä.
Myös sitä on kritisoitu, että miksei Suomi osallistunut niin sanotun nuukan nelikon eli Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan yhteiseen ponnistukseen. Suomi on katsonut, että EU toimii paremmin ja tuottaa meille kaikille, myös Suomelle, enemmän hyviä asioita jos sillä on edellytykset toimia. Aiemmin mainitut maat saivat tiistaina vääntämisen jälkeen hieman jäsenmaksualennuksia, mutta ovat edelleen Suomea suurempia nettomaksajia. Sekin on hyvä muistaa kaiken poliittisen älämölön keskellä.
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja
