Aura Salla kirjoittaa blogikirjoituksessaan ” Näpit irti Suomen sosiaalipolitiikasta, EU!” (IL, 16.02.2019), että hälytyskellojen pitäisi soida, kun EU:lle kahmitaan sosiaalipoliittista toimivaltaa sellaisissa asioissa, joita perussopimuksissa ei ole määritelty.
Euroopan unioni ei kykene tyhjästä luomaan itselleen toimivaltaa, vaan kaikki sen nykyinen lainsäädäntö on syntynyt jäsenmaiden sille luovuttamien toimivaltuuksien puitteissa. EU käyttää siis valtaa juuri sen verran kuin jäsenvaltiot, Suomi muiden muassa, EU:lle antavat. Sitä valtaa EU käyttää kansalaisten parhaaksi.
Koska EU toimii jäsenvaltioiden hyväksymien rajojen puitteissa siinäkin suhteessa, ettei lainsäädäntöä voida viedä läpi ilman jäsenmaiden enemmistön tukea, hälytyskellojen pitäisikin päinvastoin soida siitä, miksi Euroopan keskustaoikeisto ei halua sosiaalista Eurooppaa.
Sosiaalisessa Euroopassa on kyse muun muassa siitä haluammeko parantaa kaikkien työntekijöiden yhdenmukaisia työoloja ja oikeuksia. Samoin sosiaalisessa Euroopassa on kyse perhevapaiden parantamisesta, nollatuntisopimusten rajoittamisesta ja sosiaaliturvan parantamisesta myös muun muassa itsensätyöllistäjille. Eikä yhteisten minimipelisääntöjen asettaminen tarkoita sitä, että jäsenvaltiot eivät voisi itsenäisesti ja demokraattisesti päättää nostaa sääntelyn tasoa minimivaatimuksia paremmalle tasolle. Sosiaalisen Euroopan kehittäminen on EU:n köyhempien maiden, mutta myös Suomen kaltaisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja sen kansalaisten etu.
Sallan peräänkuuluttamien toimivampien yhteisten eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeää ja jo huomattavan pitkällä: niistä on hyötyä kansalaisille, jotka nauttivat vapaasta liikkuvuudesta sekä voivat ilman tullimaksuja tai huolia tuotteiden turvallisuudesta tilata haluamiaan tuotteita tai palveluita eurooppalaisista verkkokaupoista. Sisämarkkinoista on merkittävää hyötyä myös eurooppalaisille yrityksille, jotka voivat etenkin tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden ansiosta toimia helposti koko Euroopassa. Oikeudenmukaisuuden takaamiseksi sisämarkkinoiden luomat mahdollisuudet yrityksille vaativat kuitenkin tasaveroiseksi kumppanikseen myös sosiaalisen Euroopan kehittämisen ja työntekijöiden kohtelun yhteiset minimisäännöt.
Sosiaalisen Euroopan ja hyvinvointivaltion kehittäminen eivät siis horjuta toisiaan, vaan tukevat samojen tavoitteiden saavuttamista niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Sosiaalisen Euroopan kehittäminen lisäisi myös EU:n hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä. EU nauttii ihmisten tukea vain, kun se lisää hyvinvointia ja turvallisuutta sekä vähentää eriarvoisuutta.
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja, eurovaaliehdokas
Kirjoitus julkaistiin Iltalehdessä 20.2.2019
