Pauli Miettinen kirjoitti hyvin nuorten liikkumisesta (Lapin Kansa 14.10.2021). Kysymys on todella tärkeä niin inhimillisestä, kansanterveydellisestä kuin kansantaloudellisestakin näkökulmasta. Liikunnalla on valtava merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ja liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien eurojen kustannukset.
Liikkumisen edistäminen ja liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen on otettava koko yhteiskunnan tehtäväksi. Kuten Miettinenkin nostaa esiin, tutkimusten mukaan suurin syy liikkumattomuudelle on se, ettei mieluisia harrastusmahdollisuuksia löydy läheltä kotia. Tämä on kysymys, johon kunnat voivat vaikuttaa muun muassa liikuntapaikkarakentamisella.
Toinen iso kysymys on harrastamisen hinta. On pohdittava sitä, miten harrastusten kustannuksia pystyttäisiin alentamaan, jotta harrastaminen ei jää kenelläkään perheen tulotasosta kiinni. Yksi konkreettinen tapa vaikuttaa tähän on se, että kunnat antaisivat seuroille helpotuksia liikuntapaikkamaksuista etenkin lasten ja nuorten harrastamisen osalta. Näin toimitaan maassamme jo monissa kunnissa.
Maan hallitus käynnisti tammikuussa pilottihankkeen harrastamisen Suomen mallista. Mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton ja mieluisa harrastus siten, että mahdollisuus järjestetään koulupäivän yhteyteen. Pilotissa on mukana 112 kuntaa ympäri maata. Lapista mukana ovat Kittilä, Kolari, Muonio, Posio ja Rovaniemi. Hankkeessa kerätään kokemuksia ja käytäntöjä, jotka helpottavat mallin vakiinnuttamista pysyväksi toiminnaksi.
Toivon todella, että harrastamisen Suomen mallin toteuttamisessa onnistutaan, koska lasten ja nuorten innostaminen liikuntaan on ensiarvoisen tärkeää. On selvää, että jos kipinä liikuntaan syntyy jo nuorena, tulee liikunnasta varmimmin osa elämänmittaista elämäntapaa. Jotta Suomen mallin toteuttamisessa onnistutaan, on tärkeää kuunnella lapsia ja nuoria, mutta myös seuroja.
Ylipäätään on olennaista pyrkiä tukemaan parhaamme mukaan seuroja, sekä osoittaa arvostuksemme seuroissa toimiville kymmenille tuhansille vapaaehtoisille ja myös vanhemmille, jotka kuljettavat lapsia harrastuksiin. Ilman heitä valtava joukko lapsia ja nuoria jäisi vaille tärkeää harrastusta.
Ihmisten innostaminen liikunnalliseen elämäntapaan vaatii toimia koko yhteiskunnalta ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kestävä muutos ei tapahdu hetkessä, mutta suunta on saatava käännettyä siihen, että yhä useampi kokisi liikunnan mielekkääksi ja kaikilla olisi aito mahdollisuus harrastaa.
