Mikkel Näkkäläjärven Vappupuhe Kemissä ja Torniossa 1.5.2016
Hyvät kuulijat, hyvät ystävät, vappukansa!
Kära vänner,
Vappu on kansainvälinen työväen juhla. Tänään puhun siitä, miksi meidän on toimittava tulevaisuutta silmällä pitäen ja mitä me olemme tuleville sukupolville velkaa.
Alkujaan Vapun historia työväenjuhlana juontaa juurensa Yhdysvaltoihin, jossa ammattiliitot alkoivat vaatia kahdeksantuntista työpäivää 1.toukokuuta 1886 alkaen. Se ei tapahtunut ilman ponnisteluja – vaatimukset aiheuttivat yhteenottoja, joissa kuoli ainakin 10 työläistä. Myös joukkopidätyksiä tehtiin ja mielenosoittajia syytettiin anarkismista ja valtion vastustamisesta. Seitsemän työläistä tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin.
1.toukokuuta 1890 uhreja muistettiin maailmanlaajuisesti. Vappupäivästä tuli samalla kansainvälinen työväen mielenosoituspäivä.
Historia on tärkeää tuntea, mutta sen vangiksi emme saa jäädä. Aina on kyettävä oppimaan menneestä, mutta uskallettava katsoa myös tulevaan. Se on viisautta, että osaa oppia menneisyydestä ja soveltaa niitä tähän päivään.
Hyvät ystävät,
Kära vänner,
Maailmalla tapahtuu nyt todella paljon. Afrikassa ja Lähi-Idässä on vaikeita konflikteja. Ilmastonmuutos, kuivuus, pula puhtaasta ruuasta ja vedestä, sään ääri-ilmiöt ja vaikeutuneet luonnonolot ovat tehneet todella monen ihmisen elämän vaikeaksi. Suuret kehitysongelmat ja konfliktit ovat aiheuttaneet humanitaarisen kriisin, josta on seurannut kansainvaelluksia. Pelkästään Syyriasta on yli neljä miljoonaa ihmistä joutunut pakenemaan ja jättämään kotinsa. Maailmalla pakolaisena on yli 60 miljoonaa ihmistä.
Tämä näkyy Suomessakin. Moni on tullut Suomeen pakoon sotia, terrorismia ja sään ääri-ilmiöitä. Pakolaisista valtaosa on nuoria. On selvää, että me emme voi ummistaa silmiämme näiden ihmisten hädältä. Monella heistä ei ole muuta paikkaa, johon mennä.
Erityisellä tyrmistyksellä olen seurannut viime aikojen rasistista liikehdintää. Ulkomaalaisvastainen kirjoittelu, polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin ja monien rasismia vastaan kamppailevien ihmisten kohtaama uhkailu on käsittämätöntä eikä auta mitään. Voin myös kertoa, että en ole tavannut ainuttakaan ihmistä, jonka mielestä erinäisten ryhmien partiointi kadulla olisi tehnyt olon turvallisemmaksi – pikemminkin päinvastoin.
Hieman yli kuukausi sitten katselin aamulla televisiota, jossa 11-vuotias Valtteri kertoi kokemuksistaan rasismista. Valtteri on aivan tavallinen suomalainen lapsi, joka on tummaihoinen. Hänen mukaan rasismi on arkipäiväistä ja sitä tapahtuu niin useasti, ettei hän jaksa enää välittää. Bussit eivät ota aina Valtteria kyytiin vaan ajavat ohi, vaikka hän on yrittänyt viittelöidä. Suoranaista rasistista kommentointiakin tulee jatkuvasti.
Kuunnellessani tätä, olin yhtä aikaa pettynyt ja järkyttynyt. Tällaista vääryyttä ei kenenkään pidä joutua kokemaan. Valtteri antoi rohkeasti kasvot arjen rasismille. Lopuksi Valtteri esitti vielä toiveen, jota meidän jokaisen pitäisi miettiä:
“Voi kun voisimme elää kaikki rauhassa. Kaikki me olemme ihmisiä, kaikkien pitäisi hyväksyä toiset sellaisina kuin he ovat, eikä kenenkään tarvitsisi muuttua yhtään.”
Tämän paremmin asiaa on vaikeaa sanoa. Siksi on tärkeää, että jokainen meistä kamppailee rasismia vastaan ja uskaltaa nousta ylös, kun näkee vääryyttä.
Hyvät ystävät, arvoisa vappukansa!
Kära vänner,
Euroopan Unionilla ja Suomella on keskeinen rooli konfliktien ehkäisemisessä ja pakolaisten auttamisessa. Meidän on tärkeää havaita pakolaisuuden oikeat syyt ja toimia niiden ratkaisemiseksi. Sodat, köyhyys ja eriarvoisuus eivät poistu käden käänteessä – niiden eteen on tehtävä paljon töitä. Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä EU-politiikkaa, lisää resursseja kehitysyhteistyöhön ja laillisia reittejä tulla Eurooppaan, ettei kukaan huku enää Välimereen.
Kehityspolitiikka on aivan keskeinen osa ennaltaehkäisevää kriisinhallintaa. Eriarvoisuuden vähentämisen, köyhyyden poistamisen ja yhteiskunnallisen vakauden lisäämisen on oltava kehityspolitiikan kärkitavoitteita. Suomen kehityspolitiikan lähtökohtana on oltava viime syksynä YK:n yleiskokouksessa hyväksyttyjen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ja tukeminen.
Viime syksynä hallitus päätti leikata kehitysyhteistyövaroista yli 40 %. Historiallisten leikkauksien seurauksena moni aidosti köyhiä auttava hanke jouduttiin keskeyttämään, kansalaisjärjestöt joutuivat ahtaalle ja YK-järjestöjen tilanne vaikeutui entisestään.
On selvää, että kestävä rauha voi rakentua ainoastaan tasa-arvolle, demokratialle ja laajoille kansalaisoikeuksille. Yhteiskunnassa ihmisillä on oltava mahdollisuudet pärjätä ja menestyä. Toimeentulo, ruoka ja puhdas vesi on turvattava. Etenkin nuoret ja naiset on saatava paremmin mukaan rauhan ja yhteiskunnan rakentamiseen. Kaikista tärkeintä on toivo tulevaisuudesta. Siitä, että jos teemme kovasti töitä, elämämme muuttuu paremmaksi. Tätä meidänkin on oltava tukemassa.
Hyvät kuulijat,
Kära vänner,
Meillä on ollut Suomessa pääministeri Sipilän johtama hallitus kohta vuoden päivät. Ymmärrän, että he yrittävät varmasti parhaansa. Valitettavasti olen joutunut pettymään pahoin: Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset pettivät rankasti antamansa lupauksen – koulutuksesta ei enää leikata. Hallitusohjelmassa päätettiin leikata opetuksesta ja tieteestä 3 miljardia euroa vaalikauden loppuun mennessä.
Vaikeista ajoista ja hallituksen säästölinjasta on joutunut kärsimään myös moni muu – opiskelijat, köyhät ja pienituloiset, lapsiperheet ja työssäkäyvät. Hallitus on tehnyt päätöksillään arvovalinnan: Nyt leikataan ihmisten toimeentulosta, nuorilta, perheiden hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja talouskasvusta. Siis tulevaisuudelta.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut jo pitkään se, että panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Kantavana ajatuksena on ollut se, että jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa, ja siihen kannustetaan. Tämän seurauksena suomalaisten osaamistaso on noussut, työn tuottavuus on kasvanut ja hyvinvointi lisääntynyt. Myös edellisessä lamassa tähän uskottiin, eikä koulutuksesta leikattu – Se kannatti ja huonoja taloudellisia aikoja seurasi paremmat ajat.
Viimeisimpänä ratkaisuna hallitus ajaa maahan mallia, jossa palkattoman työn teettäminen on laillista. Ideana on, että työtön hakisi töitä yrityksestä työskentelemällä jopa puoli vuotta ilmaiseksi. Siinä ihmisellä ei ole työsuhdetta eikä hän saa työstään palkkaa, työterveyspalveluita tai muitakaan työsuhteeseen kuuluvia etuuksia. Tätä kutsutaan työnäytteeksi.
Hallitus on ollut maassa kohta vuoden päivät. Sitä on värittänyt muun muassa historiallisen suuret koulutusleikkaukset, kangerteleva sote-uudistus, omaisuuden pimittämistä helpottava hallintarekisterihanke ja nyt tämä työnäyte. Kun tätä viimeistä vuotta katsoo, Hyvät ystävät, minua hallituksen suoritus ei vakuuta!
Hyvät ystävät, arvoisa vappukansa,
Kära vänner,
Minua on pitkään poliittisessa keskustelussa kummeksuttanut se, että tulevia sukupolvia käytetään leikkauksien perustelemisessa keppihevosena. Hallitus säästää surutta sosiaali- ja terveyspalveluista, päivähoidosta, opintotuesta ja koulutuksesta vetoamalla siihen, että nuorille ei haluta jättää velkataakkaa. Enemmän olen huolissani siitä, että nuorille jätetään pitkäaikaistyöttömyys, tuhottu ympäristö, heikennetty hyvinvointivaltio ja suuret sosiaaliset ongelmat.
Tämä aika tarvitsee politiikkaa, joka luo toivoa paremmasta ja lupaa, että tulevatkin sukupolvet muistetaan. Maailma muuttuu juuri nyt kovaa vauhtia, mutta kehitystä ei pidä jarruttaa vaan ohjata sitä oikeaan suuntaan. Meidän on etsittävä ratkaisuja tulevaisuuden suuriin kysymyksiin, jotka tulevat muuttamaan elämäämme. Nopeasti kehittyvä teknologia, ilmastonmuutos, niukkenevat luonnonvarat ja pula puhtaasta vedestä ovat asioita, jotka meidän on noteerattava.
Tässä työssä tarvitaan työväenliikettä ja Sosialidemokraattista puoluetta. Tämä liike on luotu uudistamaan yhteiskuntaa. SDP on ollut rakentamassa hyvinvointivaltiota, uudistamassa työelämää ja tehnyt töitä jokaisen ihmisen vapauden puolesta. Tässä me olemme olleet aina maailman parhaita, onnistuneet paremmin kuin kukaan muu. On luontevaa, että me sosialidemokraatit otamme jälleen johtajuuden yhteiskunnan kehittämisestä.
Me sosialidemokraatit haluamme pysäyttää eriarvoisuutta lisäävän kehityksen. Me haluamme parantaa palkansaajien asemaa huolehtimalla siitä, että työtä riittää ja työstä saa kunnon palkan. Me haluamme yhteiskunnan, jossa kenenkään tulevaisuutta ei määritä se, millaisiin oloihin sattuu syntymään. Köyhyys, työttömyys ja kouluttamattomuus rajaavat ihmisten mahdollisuuksia. Rajatut mahdollisuudet myös periytyvät usein: Ilman reiluja lähtökohtia ei ole olemassa myöskään mahdollisuuksien tasa-arvoa. Meidän on löydettävä ratkaisut siihen miten lamasta noustaan ja millainen Suomi on vuonna 2030. Suomi tarvitsee työtä ja yrittäjyyttä, jotta hyvinvointivaltio ja elämisen edellytykset turvataan koko maassa.
Tähän työhön pyydän teitä kaikkia mukaan.
Hyvät ystävät, arvoisa vappukansa,
Kära vänner,
Tässä kaikessa on kysymys siitä millä arvoilla tätä maata johdetaan. Inhimillisyys, jakamaton ihmisarvo ja ihmisten vapaus ovat asioita, joista me sosialidemokraatit emme tingi. Ilman vapautta ei demokratia voi toteutua eikä aito tasa-arvokaan. Kaiken perusta on demokratia – se, että jokaisen ääni kuuluu. Demokratia ei ole enemmistön tyranniaa. Myös vähemmistöjen ääni on saatava kuuluviin.
Puhuin alussa siitä, mitä me olemme tuleville sukupolville velkaa. Puhdas luonto, toimiva hyvinvointivaltio ja laajat ihmisoikeudet ovat asioita, joista meidän ei pidä koskaan luopua. Ainakaan minä en halua nähdä sitä, että 50 vuoden päästä lapsenlapseni kysyy: “miksi te ette ajatelleet tulevaisuutta, kun teillä oli siihen mahdollisuus?”
Sen me olemme tuleville sukupolville velkaa, että jätämme maapallon ja yhteiskunnan parempaan kuntoon kuin se on meille jätetty.
Moni on sitä mieltä, että nykypäivän ihmiset selviävät helpolla, nuoriso istuu katettuun pöytään ja yhteiskunta on rakennettu valmiiksi.
Minun vastaus on: Me olemme vasta alussa. Emmekä lepää ennen kuin kaikille on töitä, jokainen maailman lapsi pääsee kouluun, jokaiselle on ruokaa ja puhdasta vettä ja maapallon tuhoaminen on lopetettu.
Koska kuten edesmennyt Ruotsin pääministeri Olof Palme aikanaan sanoi:
“Hyvät ystävät, kära vänner,
Politiikka on tahdon asia, politik är att vilja.”
Kiitos ja oikein hyvää vappua kaikille!”
