Demarinuorten Tampereen liittokokous lähestyy kovaa kyytiä. Ensi viikon perjantaina kokoonnumme Suomen suurimpaan poliittisen nuorisojärjestön tapahtumaan käymään tulevaisuutta luotaavaa keskustelua ja valitsemaan nuorisoliitolle uutta johtoa. Edelliset viikot ovat olleet pitkiä ja matkustamisentäyteisiä, mutta kymmenet ja kymmenet kohtaamiset pitävät mielen virkeänä ja saavat haluamaan tehdä hommia. Mottoni on, että jos ei ole valmis laittamaan itseään likoon, on sitä paha odottaa muiltakaan. Teen kampanjaa täydellä sydämellä, koska uskon, että jos ei kampanjassa ole valmis antamaan itsestään kaikkea, ei varmasti puheenjohtajan työssäänkään sitä tee. Olen luvannut, että puheenjohtajana kierrän kaikki piirit jouluun mennessä, koska haluan tietää, miten Demarinuoret voisivat toimia myös alueellisesti paremmin. Tässä tunnelmia viikosta kuvina ja lyhyinä huomioina.
Maanantai
Aamuun heräsin napapiirillä Rovaniemellä kämpiltäni. Viimeistä päivää kaupungissa ennen Demarinuorten liittokokousta. Yliopistolle hoitamaan vielä viimeisiä asioita, käymään läpi edustajistoryhmän kanssa LYY:n edustajiston kokouksen asioita sekä tietenkin kavereiden kanssa kahvilassa perinteiset kisailemaan perinteinen Iltalehden urheiluvisa! Päivän päälle syömään äidin kanssa, lenkille ja illaksi katsomaan Suomi-USA -lätkämatsia porukalla.
Vähän haikeaa kyllä lähteä, mutta nyt on tärkeitä asioita työn alla. Viimeistään kesäkuussa taas käymään!
Tiistai
Aamulento Helsinkiin. Matkat on hyvää aikaa lukea kirjoja, kun ei internetin ihmeet houkuta. Täällä Pohjantähden Alla on niin vaikuttava kertomus Suomen historiasta, että se on luettava aina välillä uudestaan. Helsingissä matkalaukku ripeästi tyttöystävän luo ja melkein samantien kohti Jyväskylää ja JSDN:n pj-paneelia. Hyvät debatit olikin muun muassa kansainvälisen toiminnan tulevaisuudesta ja jäsenhankinnasta paikallisessa Hemingwaysissa, kiitos JSDN:n porukalle!
Matkalla tuli mietittyä sitä, että kyllä tuo matkustaminen menee, kun on siihen tottunut. Lapsuus ja nuoruus kuljettiin kaikki viikonloput busseilla Tunturi-Kiekon pelireissuilla pitkin Lappia. On se silti onni, että globalisaatio ja teknologian kehitys ovat pienentäneet maailmaa: Kaksi viikkoa aikaisemmin olin samaan aikaan SDP:n Lapin piirikokouksessa, poikkesin kummitytön synttäreillä, pelasin salibandyturnauksessa, osallistuin videopuhelulla Kaakkois-Suomen Demarinuorten kevätkokoukseen ja jatkoin illaksi Ouluun.
Keskiviikko
Keskiviikkona jatkettiin Turkuun. Aamutuimaan rupesin pohtimaan tosissaan pitkäaikaista kiinnostukseni kohdetta, teknologian kehitystä ja sitä miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja etenkin työelämään. Intouduin kirjoittamaan siitä nettisivuillenikin. Työelämän muutos on teema, josta demarien olisi erittäin luontevaa ottaa johtajuus. Turussa meidät istutettiin jälleen debatointipenkkiin ja päästiin esittelemään ajatuksiamme tulevaisuuden Demarinuorista. Keskustelua ja yleisökysymyksiä riittikin mukavasti. Kiitokset Lounais-Suomen Demarinuoret! Suomi on pieni – kesken päivän törmäsin rovaniemeläiseen ystävääni Liisaan.
Torstai
Aamusta lähdettiin taas kohti Helsinkiä. Matkalukemisena tällä kertaa Maailmanpolitiikan koulun mentoriltani saatua materiaalia Euroopan Unionin historiasta. Nyt kun Eurooppa elää EU:n historian ehkä haastavinta aikaa, on historia tärkeä tuntea, jotta pystyy visioimaan tulevaa. Uskon siihen, että Suomi tarvitsee toimivaa Euroopan Unionia. Iltapäivällä Helsingissä kävin kaverini kanssa lenkillä ympäri Töölönlahtea ja silloin tuli yhden EU:n isän Jean Monnetin ajatus mieleen: Hiihtolenkeillä ajatus kirkastuu ja syntyy uutta. Itselleni tämä toimii juoksemalla etenkin luonnossa.
Muistan kuulleeni tarinan, jossa pääministeri Lipponen oli kehottanut hallituksensa ministereitä varaamaan aina aikaa tunnin ajatteluun. ”Ai viikossa?”, oli eräs kysynyt. ”Ei, vaan päivässä.”, Lipponen vastasi. Tämä on hyvä evästys, koska kiireessä saa kyllä aina kaiken ajan kulumaan juoksevien asioiden hoitamiseen, mutta uutta syntyy vain, kun on tilaa käynnistellä ajatusprosesseja.
Perjantai
Kunnon kevätpäivä! Aamusta shortsimiehenä liikkeelle ja kahvilla kaverin kanssa ideoimaan tulevaa. Tänään pohdin tulevaa ja sitä miksi haluan olla sitä tekemässä. Vielä lukioaikoina ajattelin politiikasta kuten monet ikäiseni: Tylsää, poliitikot ovat etäisiä eikä äänestämällä voi juuri vaikuttaa. Halua vaikuttaa kuitenkin oli: talouskriisi ja työttömyyden kasvaminen iski Pohjois-Lappiinkin ja olin itsekin työttömänä noin vuoden päivät. Tämä aika tarvitsee politiikkaa, joka luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja lupaa, että tulevatkin sukupolvet muistetaan. Tämän periaatteen kanssa toimin joka päivä politiikassa.
Lauantai
Aamusta liikahdin kohti Kauniaisia ja Maailmanpolitiikan koulun kolmatta koulutusviikonloppua. Tällä kertaa kokoonnuimme yhdessä Politiikan korkeakoululaisten kanssa ja agendalla oli kansainväliset kauppaneuvottelut, Venäjä, USA ja globalisaatio. Kävimme neuvottelusimulaation, jossa piti yrittää saada globaali kauppasopimus aikaan. Ei ollut helppo savotta ja maiden välisten jännitteiden sekä lyhyen ajan takia jäi sopimus tekemättä. Hyvä harjoitus, joka antoi perspektiiviä siihen miten asiat maailmanpolitiikassa vaikuttavat ihan kaikkeen: Krimin tilanne vaikeutti etenkin USA:n ja EU:n neuvotteluja Venäjän kanssa. Illaksi hieman keveämpää ohjelmaa: nimittäin euroviisustudiot! Valitettavasti norjansaamelainen Agnete putosi jo finaalista.
Sunnuntai
Viikon huipensi paneelikeskustelu Tampereella. Länsi-Suomen Demarinuoret olivat kutsuneet ehdokkaat vielä keskustelemaan. Tunti meni ripeästi keskustellessa Demarinuorten tulevaisuudesta. Kiitos Länsi-Suomen Demarinuorille kutsusta! Oli mukavaa nähdä entisen kotipiirini aktiiveja jälleen. Illaksi oli jälleen suunta kohti Helsinkiä – Suomi kohtasi voitokkaasti Slovakian ja oli jälleen aika kiskoa Mikko Koivun #9 pelipaita päälle. Mukava, mutta vaativa viikko takana – ensi viikolla on jo liittokokous!
On ollut kaiken kaikkiaan todella antoisa liittokokouskevät ja tästähän se jatkuu. Toivottavasti pääsen vielä käymään lukuisia keskusteluja – minut saa aina kutsua kylään, laittaa viestiä tai pirauttaa. Mukavaa kevättä! Tehdään yhdessä Tulevaisuuden Demarinuoret.
