Työelämän muutos on aikamme suuria ilmiöitä. Vaikka edelleen 65 prosenttia työstä on kokopäiväistä palkkatyötä, on työelämän epävarmuus lisääntynyt ja lisääntymässä edelleen. Monien asiantuntijoiden mukaan nyt käsillä oleva muutos tulee olemaan poikkeuksellisen nopeaa. Pätkätyöt, itsensä työllistäminen, apurahatyö, nollatuntityö ja työttömyys ovat monelle arkea jo nyt.
Teknologian kehittyminen, digitalisaatio, tekoäly, liikenteen automatisoituminen, robotisaatio, esineiden internet sekä älykaupungit tekevät tuloaan ja kehittyvät jatkuvasti. Teknologian kehitys muuttaa elämäämme. Usein siitä puhutaan valtavana haasteena, mutta se myös luo uutta, helpottaa elämäämme ja lisää hyvinvointia. Teknologian kehitys on ennen kaikkea mahdollisuus – kunhan pidetään huoli siitä, ettei se lisää eriarvoisuutta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi vuonna 2014, että tekoäly voisi korvata 36 prosenttia työpaikoista seuraavan 10-20 vuoden kuluttua. Kun työskentelin Wärtsilän tehtaalla koneistuksessa ja kokoonpanossa 2012-2013, robotit tekivät jo todella monia töitä. Automaattikassat yleistyvät ja itseohjautuvia autoja on kokeiltu liikenteessä menestyksekkäästi. Myös hoivatyössä robotteja on käytössä jo varsin paljon. Vaikka koneet vapauttavat meidät tekemään haastavampia tehtäviä, on perusteltua väittää, että lyhyellä aikavälillä työttömyys voi kasvaa.
Miten me sosialidemokraatit ja koko palkansaajaliike vastaamme muuttuvan työelämän haasteisiin? Jotta hyvinvointivaltio ja sen palvelut voidaan rahoittaa, tarvitsemme verotuloja. Hyvinvointivaltio perustuu siis työlle ja näin tulee olla myös jatkossa. Uusien ratkaisujen löytäminen on koko palkansaajaliikkeen uskottavuuden kannalta keskeinen avainkysymys. Tarvitsemme ratkaisuja työllisyyden lisäämiseen, mutta myös työelämän epävarmuuden vähentämiseen.
Verotuksen painopistettä on tulevaisuudessa siirrettävä työnteosta entistä enemmän omistamisen ja varallisuuden verottamiseen. Sosiaaliturvaa on uudistettava huomioimaan pirstaloitunut työelämä. Sosiaaliturvan on jatkossa joustettava paremmin elämäntilanteiden mukaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös työn joustavuus sekä työn tasaisempi jako. Jollain aikavälillä työn jakaminen voi tulla kyseeseen. Tuottavuus ja tehokkuus eivät tulevaisuudessa synny enää samoilla periaatteilla kuin ennen.
Tulevaisuuden työssä koulutuksella on aivan keskeinen rooli ja siksi jokaiselle on taattava vähintään toisen asteen tutkinto. Tarvitsemme uusia panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koulutuksen sisältöjä on myös uudistettava vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Uusi työelämä vaatii uudenlaista ja parempaa johtamista. Julkisen sektorin pitää kantaa nykyistäkin vahvempaa roolia erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien elämänhallinnasta, aktivoinnista ja työllistämisestä. Kaikille pitää löytää paikka yhteiskunnassa.
Teknologian kehityksellä on potentiaalia lisätä yhteiskunnan ja maailman vaurautta – se pitää vain osata jakaa reilusti ja huolehtia siitä, että tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki. Perusteltu uhka on, että maailma jakautuu rikkaisiin robotinomistajiin ja köyhiin työttömiin. Jos tähän ei reagoida, on selvää, että eriarvoisuus lisääntyy ja hyvinvointi vähenee.
Palkkatyö ei ole kokonaan katoamassa. Vientivetoinen talouskasvu ja teollisuus tulevat olemaan jatkossakin merkittäviä työllisyyden lähteitä Suomessa ja siksi teollisuuden toimintaedellytyksiä on tuettava. Julkisen sektorin hoitajia, poliiseja, nuorisotyöntekijöitä ja monia muita tarvitaan aina.
Epävarmuuden esteeksi on rakennettava työntekijöiden turvaa lisääviä rakenteita ja malleja. Tästä hyvänä esimerkkinä käy Akavan juuri esittämä yhdistelmävakuutusmalli. SAK:n ekonomistin Joonas Rahkolan mukaan myös SAK:lta on tulossa samankaltaista hahmotelmaa. Ammattiyhdistysliikkeen merkitys tulee tulevaisuudessa edelleen kasvamaan. Tarvitsemme vahvaa, mutta myös uudistumiskykyistä palkansaajaliikettä ratkomaan tulevia haasteita.
Sosialidemokraattien on otettava työelämän muutokseen vastaamisessa johtajuus ja varmistettava konkreettisesti, että hyvinvointivaltio, sen palvelut sekä vakaat ja turvalliset työmarkkinat pelastetaan. SDP ja ammattiyhdistysliike ovat Suomen historiassa olleet aina uudistamassa työelämää ja niin on oltava myös jatkossa. Siksi työelämän muutokseen tarvitaan sosialidemokraattinen visio. Demarinuoret, SDP ja ammattiyhdistysliike voivat olla etunenässä uudistamassa työelämää ja huolehtimassa heidän arjestaan ja toimeentulostaan, joiden arkeaan uusi työ haastaa.
Yhteiskunta tarvitsee kaikkia – olit sitten kokopäiväinen, osa-aikainen, pätkätyöläinen, vuokratyöntekijä, freelancer tai yrittäjä.
