Nykyisten nuorten sukupolvi syntyi laman keskelle, jolloin tehtiin suuria leikkauksia julkisiin palveluihin. Lapsuudessamme taloudessa alkoi mennä pikkuhiljaa paremmin ja näkymät paranivat. Menin Ivalossa lukioon syksyllä 2006 ja silloin puhuttiin paljon siitä, että kun suuret ikäluokat eläköityvät, tulee työvoimapula. Olimme täynnä tulevaisuudenuskoa ja opettajien suurin huoli oli se, että maltammehan käydä myös korkeakouluopinnot loppuun, vaikka meitä tullaan varmasti repimään työelämään koulun penkiltä.
Muistan hyvin sen syyskuisen päivän 2008, kun tuli tieto, että Lehman Brothers on romahtanut. Nyt jo edesmennyt yhteiskuntaopin opettajamme Riitta ennakoi, että ikäviä asioita on tulossa. Tunnelmat synkkenivät kertaheitolla ja varsin pian lähtikin liikkeelle globaali finanssikriisi. Suomenkin talous sai rajun iskun ja työttömyys alkoi kasvaa. Finanssikriisi on nykyisten nuorten sukupolvikokemus, joka muutti tulevaisuuden näkymiämme vakavalla tavalla.
Lukion jälkeen monet kavereistani oli työttömänä ja niin olin itsekin. Asuin kotonani Inarissa ja etsin kuukausia kaikkea mahdollista työtä, soittelin eri paikkoihin ja lähettelin kymmeniä työhakemuksia ilman menestystä. Lopulta neljän kuukauden turhautuneen ja epätoivoisenkin etsimisen jälkeen tärppäsi. Päädyin muuttamaan 19-vuotiaana 330 kilometrin päähän Rovaniemelle tekemään osa-aikaisia puhelinmyyntitöitä. Se tuntui onnistumiselta kaiken sen etsimisen päätteeksi ja oli tottakai opettavaa aikaa. Myöhemmin jäin taas työttömäksi ja edessä oli sama ruljanssi.
Tällainen on tuttua valtaisalle määrälle nuoria eikä kaikille käy niin hyvin kuin minulle on käynyt. Elämme aikaa, jolloin yhä pienemmät ikäluokat, nuoret sukupolvet, ovat ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa pienituloisempia kuin vanhempansa. Samaan aikaan suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle ja nuorille jää rahoitettavaksi vanhempien eläkkeet, terveydenhuolto ja vanhustenhoito. Sen teemme mielellämme, mutta kohtuuttomalta tuntuu se, että tämän päälle työelämämme epävarmuutta lisätään entisestään.
Niin Sipilän hallitus on nyt tekemässä ajaessaan sitä, että nuoren alle 30-vuotiaan voi jatkossa määräaikaistaa ilman perustetta. Tämä on vakava viesti nuorelle sukupolvelle, joka tekee tulevaisuuden suunnitelmia, pohtii elämäänsä ja kenties harkitsee perheenkin perustamista. Nykyinen hallitus on romuttanut jo nuorisotakuun, leikannut opintotuesta ja tehnyt massiiviset säästöt koulutukseen. Tämä on ollut hyvä hallitus suurille perinnönsaajille ja sote-yrityksille, mutta umpisurkea nuorille, opiskelijoille ja työntekijöille.
Sosialidemokraateilla ja ammattiyhdistysliikkeellä on nyt yhdestoista hetki ottaa nuorten tulevaisuuden parantaminen prioriteettilistan kärkeen. Hallituksen kädet ovat nuorten taskuissa, vaikka nyt pitäisi luoda uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.
