Kaikkien meidän ajatukset ovat epäilemättä tällä hetkellä koronaviruksessa sekä siinä, mitä voimme tehdä, jotta siihen liittyvä inhimillinen kärsimys voidaan minimoida. Suurimpien vaikeuksien keskellä asiat menevät tärkeysjärjestykseen. Ihmisten terveyteen ja elämään liittyvät asiat menevät kaiken edelle, mutta myös toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat mielissä. Tarvitaan fyysistä etäisyyttä, mutta henkistä läheisyyttä, kuten tasavallan presidentti Niinistö erinomaisesti vetosi.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on toiminut tilanteessa jämäkästi. Erilaisia toimia koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi on tehty ja lisää valmistellaan jatkuvasti. Kovia ja ihmisten arkea vaikeuttaviakin, mutta ne on tehty ennen kaikkea sen takia, jotta pystymme turvaamaan sen, että eniten hoitoa tarvitsevat sitä myös saavat.
Yritysten vaikeudet ja ihmisten huoli toimeentulosta on otettu vakavasti. Pääministeri lupasi (Yle A-Studio, 18.3.), että ihmiset ja yritykset pelastetaan. Niin pitää ollakin. Tähän yhteisponnistukseen on osallistunut omin toimin niin Euroopan keskuspankki, työmarkkinakeskusjärjestöt, Marinin hallitus kuin kunnatkin. Unohtamatta ihan tavallisia ihmisiä. Monet asiantuntijat ovat kiitelleet Marinin hallituksen toimintaa. Talouspolitiikan suhteen kehuihin yhtyi muun muassa arvostettu taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman (HS, 24.3.).
On selvää, että vielä paljon lisää tullaan tarvitsemaan, jotta konkurssiaallolta vältytään ja työpaikat etenkin koronaviruksesta ja rajoitustoimista eniten kärsivillä aloilla pystytään turvaamaan.
Tärkeintä on hoitaa akuutti tilanne parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka se voi tuntua juuri nyt kaukaiselta, niin joskus tämäkin tilanne kuitenkin päättyy ja myös tulevia asioita on mietittävä. Poikkeustilan jälkeen edessä on ratkottavana uusia asioita. Silloin eteen tulee pohdinnat siitä, miten voimme rakentaa kriisin jälkeisistä yhteiskunnista päästöttömästi toimivia hyvinvointivaltioita, joissa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa ja joissa jokaisesta pidetään huolta.
Tällaiset tilanteet paljastavat sen, miten tärkeää on, että hyvinvointipalvelut ovat kunnossa ja jokaisella on varallisuudesta riippumatta pääsy niihin. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat osoittautuneet poikkeusoloissakin hyväksi yhteiskuntamalliksi. Poikkeusolojen jälkeen on rakennettava maailmanlaajuinen eriarvoisuutta vähentävä vihreän kehityksen ohjelma.
Ensi tilassa tarvitaan kansainvälinen verojärjestelmän rakenneuudistus, jolla puututaan varallisuuserojen kasvuun ja aggressiiviseen verosuunnitteluun sekä vahvistetaan yhteiskuntien rahoituspohjaa. Lisäksi on tehtävä reilu ekologinen verouudistus, jossa ilmasto- ja ympäristötoimet rahoitetaan siten, että taloudellinen eriarvoisuus vähenee. Demarinuoret on tehnyt SDP:n puoluekokoukselle aloitteen kummastakin teemasta. Kummankin suhteen SDP:n on oltava aloitteellinen toimija.
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja
