Harrastamisen on oltava mahdollista kaikille. Rovaniemellä on juuri nyt tilanne, jossa montaa kulttuuri-, musiikki- ja liikuntaharrastajaa huolettaa tilojen puute. Erityisen akuutti tilanne on kulttuuriharrastajilla, joille kohtuuhintaiset ja saavutettavat tilat ovat Valsan purkamisen jäljiltä käyneet yhä vähemmiksi. Tähän on saatava muutos.
Opiskelijoiden ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen (2016) tutkimuksesta käy ilmi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutuksen periytymiseen vaikuttaa kotiympäristön kulttuurinen pääoma ja harrastuneisuuteen kannustaminen. Harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten sanavarastoa, argumentaation taitoja, sosiaalista ymmärrystä ja yleissivistystä, joilla on myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja koulutusasenteisiin.
Harrastamisen kustannukset ovat viime aikoina nousseet kohtuuttomasti. On kuitenkin selvää, että etenkin lasten ja nuorten harrastamisesta hyötyy paitsi lapset ja nuoret itse, myös yhteiskunta. Osa eroista koulumenestyksessä rakentuu koulun ulkopuolella, sillä korkeakoulutetuilla vanhemmilla on paremmat resurssit tarjota lapsilleen rikkaampi ympäristö kehittää itseään ohjatusti. Yhtäläinen sosiaalisten taitojen kehittyminen, tietojen välittyminen ja yhteisöllisten kokemusten saaminen ovat kaikkien lasten ja nuorten oikeus.
Rovaniemen onkin tehtävä kaikkensa, että harrastaminen olisi mahdollista jokaiselle. Treenitilat bändeille ja kulttuuriväelle, hyväkuntoiset hiihtoladut ja jääkiekkokaukalot ja muu tarpeellinen harrastustoiminta on syytä järjestää. Samalla kaupungin on selvitettävä, kuinka voisi järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa koulun ulkopuolella. Kehittämistyöhön on paikallaan ottaa mukaan harrastusseurat, nuorisoseurat, koulut ja vanhemmat.
Kirjoitus on julkaistu LYY:n blogissa 16.3.2017
