Tänä syksynä on debatoitu runsaissa määrin verotuksesta. Viimeksi aiheesta kirjoitti Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Sanna Luoma (Lapin Kansa 6.11.). Hyvä, että keskustelua käydään, koska verotus on kunnan keskeinen väline palveluiden rahoittamiseen. Sillä voidaan vaikuttaa siihen millaisia palveluita Rovaniemikin järjestää vanhuksille, perheille, nuorille, lapsille ja ylipäätään kaikille rovaniemeläisille.
Vaikka keskusteluista voisi joskus muuta luulla, ei Rovaniemen verotus ole kiristynyt pitkään aikaan. Itse asiassa Rovaniemen todellinen kuntavero on laskenut joka vuosi vuodesta 2014 alkaen, vaikka nimellistä kuntaveroa ei ollakaan laskettu. Tämä selviää Kuntaliiton 22.10.2019 julkaisemista tiedoista, joissa tarkastellaan nimellisen kuntaveroasteen lisäksi efektiivistä eli todellisesta veroastetta.
Todellisen veroasteen laskemiseksi on huomioitava muutama asia. Ansiotuloista voi vähentää muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut sekä ansiotulovähennyksen ja perusvähennyksen. Näiden jälkeen saadaan verotettava tulo, jonka pohjalta lasketaan veron määrä kuntaveroprosentin mukaisesti. Näiden jälkeen verosta voidaan tehdä vielä työtulovähennys, kotitalousvähennys ja asuntolainan koron alijäämähyvitys.
Näiden seikkojen ansiosta järjestelmä on hyvin progressiivinen alhaisimmilla tulotasoilla. Lisäksi tästä kaikesta seuraa se, että efektiivinen eli todellinen kuntavero on aivan muuta kuin nimellinen kuntavero, joka on Rovaniemellä nyt 21 %.
Johtuen siitä, että 2010-luvulla on laajennettu monia erilaisia vähennyksiä valtion päättäjien toimesta, on efektiivinen eli todellinen veroaste laskenut. Se on ollut toki hyvää politiikkaa etenkin kaikkein pienituloisimmille, mutta on johtanut siihen, että kuntien, kuten Rovaniemenkin tulopohja on rapautunut.
Jos Rovaniemen efektiivinen veroaste olisi tänä päivänä 15,83 %, kuten se oli vuonna 2014 oli, olisi maksuunpantu kunnallisvero noin 14,5 miljoonaa euroa korkeampi kuin se on tämänhetkisellä 14,83 %:n veroasteella. Tämä fakta huomioon ottaen ei ole ihme, että taloustilanne on vaikea. Vaikka kuntaveroa korotettaisiin 1 %-yksiköllä, ei Rovaniemi verottaisi yhtä kireästi ihmisiä kuin vuonna 2014.
Kuntaliiton tuoreet laskelmat osoittavat, että Rovaniemen todellinen veroaste on laskenut tuntuvasti viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun maanantaina päätetään verotuksesta. En rakasta verottamista, mutta jollain palvelut on rahoitettava. 0,5 %-yksikön veronkorotus on todella perusteltu ratkaisu. En ole kuullut veronkorotusta vastustavien kokoomuslaisten, keskustalaisten ja perussuomalaisten kertovan mistä kaupunkilaisille tärkeistä palveluista haluaisivat sen sijaan leikata.
Mikkel Näkkäläjärvi
Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)
