SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven puhe Rovaniemen kaupunginvaltuustossa 13.11.2017
Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja lehterin väki,
On mukavaa kokoontua tänne vuoden tärkeimpään valtuuston kokoukseen, jossa päätetään tulevan vuoden veronmaksajien rahojen käytöstä. Se vaatii viisautta aina. Budjettipäivä on juhlapäivä, joten pitihän se ihan tumma puku laittaa päälle tätä varten.
Haluan puhua tänään muutamasta asiasta. Valtuustosopimuksesta, työllisyydestä ja budjetista.
Valtuustosopimus on myös historiallinen, ensimmäinen laatuaan Rovaniemellä. Se on mielestäni myös osoitus uudesta yhteistyön hengestä, jolla yhteistä Rovaniemeä nyt rakennetaan. Mielestäni merkittävintä valtuustosopimuksessa on se, että pääsimme nyt sopuun laajasta investointiohjelmasta kaikkien valtuustoryhmien voimin sekä tekemään myös selkeän priorisoinnin investointien järjestyksestä. Tietenkään valtuustosopimus ei ole täydellinen eikä kaikesta voitukaan sopia, mutta tämä on kuitenkin hyvä pohja, jolta rakentaa. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia valtuustoryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Nyt peräänkuulutan myös sitä, että pidämme yhdessä huolta, että valtuustosopimusta toteutetaan sovitulla tavalla.
Budjetista on yleisesti sanottava se, että kokonaisuutena se on hyvä ja pitää huolta siitä, että Rovaniemellä pidetään kaikki mukana ja kaupunkia viedään kasvu-uralle. Muutaman huomion haluan budjettiin kuitenkin ottaa, joihin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt esityksiä.
Ensinnäkin henkilöstöpolitiikkaan ja budjetin sivulle 52. On erittäin tärkeää, että henkilöstön hyvinvointia parannetaan, johtamista kehitetään ja terveysperustaiset poissaolot saadaan vähenemään. Lisäksi on todettava, että on varmasti epärealistista ottaa strategiseksi tavoitteeksi se, että henkilöstökustannukset tulisivat laskemaan. Talouden kasvun alkaessa on ilmeistä, että myös palkankorotuksia on tulossa. Emme siis voi sitoutua siihen, että henkilöstökustannukset laskevat.
Toisena asiana haluan ottaa esiin varhaiskasvatuksen, josta löytyy asiaa budjetin sivulta 67. Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä on eurooppalaisittain todella vähän lapsia. Varhaiskasvatus vaikuttaa tutkitusti lasten tulevaisuuteen ja on siksi tärkeä investointi lapsiin. Siksi esitämme, että otetaan tavoitteeksi varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten prosentuaalisen osuuden kasvu.
Kolmantena asiana haluamme ottaa esiin Rovaniemen kaupungin työllisyyden, josta löytyy sivuilta 60-62. Työttömyys on Rovaniemellä liian korkeaa. Etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden taso on huolettanut päättäjiä jo pitkään. Elokuussa 2017 nuorisotyöttömiä oli 502 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömiä 1236 henkilöä. Vaikka kehitys vaikuttaa jo hiukan paremmalta, on tilanne yhä vaikea.
Rovaniemi on maksanut pitkäaikaistyöttömyydestä ns. Kela-sakkoa viime vuosina n. 5 miljoonaa euroa vuosittain. Kaupunginhallitus on ilmoittanut alansa taloudelliseksi tavoitteeksi (s. 62) kunnan työmarkkinatukimenojen vähenemisen ja määrälliseksi tavoitteeksi työttömyyden tunnuslukujen paranemisen. Lisäksi kaupunginhallituksen katsauksessa todetaan, että kuntien työmarkkinatuen rahoituksesta johtuvien menojen pienentäminen on haaste. Lisäksi yhdeksi ensi vuoden painopisteeksi ehdotetaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämistä.
Rovaniemi on käyttänyt vuonna 2017 työllistämiseen 2,25 miljoonaa euroa. Lisäksi Rovaniemi saa valtiolta 820 000 euroa palkkatukea. Työllistämiseen käytetyllä rahalla on tuettu muun muassa Eduro-säätiötä, kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia, nuorten kesätöitä sekä erilaisia hankkeita kuten OSMA-hanke, Ohjaamo-hanketta, Monimuotoiset työmarkkinat –hanke sekä Mahdollinen Työpooli –hanke.
Tänäkin vuonna työllistämiseen käytetyt tuet ovat loppuneet kesken vuoden. Mikäli työllistämisten määrä olisi pysynyt suunnilleen samana loppuvuodenkin, tarve loppuvuodelle olisi ollut 750 000 euroa.
On selvää, että mikäli kaupunki panostaisi 750 000 euroa lisää työllisyystukiin, vähentäisi panostus työttömyyttä ja pienentäisi valtiolta saatua Kela-sakkoa, millä ainakin osaltaan lisääntyneitä työllisyysmäärärahamenoja voidaan paikata.
Esitys sopii myös erinomaisesti juuri hyväksytyn valtuustosopimuksen henkeen, jossa todetaan, että palkkatuen kustannuksiin varataan vuosittain tarvittavat määrärahat.
Näihin teemoihin, työllisyyteen, varhaiskasvatukseen ja henkilöstöpolitiikkaan liittyen olemme toimittaneen valtuustoryhmille esitykset. Toivon, että valtuutetut harkitsevat vakavuudella näitä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tekemiä esityksiä ja pystymme rakentamaan valtuustosopimusneuvottelujen hengessä yhdessä parempaa Rovaniemeä.
