Sanat ja teot

Turvallisuus vaatii pitkäjänteistä työtä

Toukokuun 12. päivä vuonna 2022 jää Suomen historiaan. Se oli hieno päivä, jolloin Suomi otti pitkän askeleen kohti puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat yhdessä kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen. 

Etenemme kohti Nato-jäsenyyttä yhtä matkaa Ruotsin kanssa, mikä on tärkeää koko Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden takia. Kun meidät hyväksytään Naton jäseneksi, ovat kaikki Pohjoismaat jäseniä Natossa ja suunnittelemme yhdessä puolustuksemme koko Pohjois-Euroopan parhaaksi.

Kuten olemme huomanneet, on Nato-jäsenyytemme tielle tullut hidasteita. Suomen valtionjohto kävi keskusteluja Turkin valtionjohdon kanssa ennen kuin muodostimme kantamme Nato-jäsenyyteen ja silloin viesti oli selkeä: Suomi on tervetullut Naton jäseneksi. Jostain syystä tilanne muuttui yhtäkkiä ja Turkki alkoi esittää mitä mielikuvituksellisimpia väitteitä ja vaatimuksia Suomea ja erityisesti Ruotsia kohtaan. 

Tilanteeseen kannattaa suhtautua rauhallisesti.On luultavaa, että pohjimmiltaan Turkin toiminnassa on kyse heidän sisäpolitiikastaan ja Turkin presidentin halusta näyttää kansalleen vaalien alla jonkinlaista vahvaa johtajuutta. Luultavasti on kyse myös siitä, että Turkki haluaa ostaa Yhdysvalloilta samoja F35-hävittäjiä, joita Suomi on ostanut, mutta joita ei ole Turkille myyty, koska Turkki päätti vuonna 2017 hankkia ilmatorjuntaohjusjärjestelmän Venäjältä. Kyse tuskin on Suomen tai Ruotsin sisäisistä asioista, vaikka niitäkin on pidetty esillä.

Tuki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle on Euroopassa vankkaa. Kaikki muut jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tukensa meille. Tämä oli havaittavissa myös Ateenassa, jossa vietin juhannusta Euroopan alueiden komitean kokousmatkalla. Koolla oli satakunta kuntapäättäjää eri puolueista eri puolilta Eurooppaa. Lähes jokaisen kanssa keskustellessa esiin nousi kaksi asiaa, kun kävi ilmi, että olen Suomesta: Suomen Nato-jäsenyyshakemus, jota kaikki ilmoittivat valtionsa tukevan sekä Suomen pääministeri, joka tunnetaan ja jota arvostetaan.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä myös Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Yksi merkittävä kysymys on eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka ja ulkorajojen valvonta, mikä koskee konkreettisesti myös Pohjois-Lappia. On selvää, että molemmissa tarvitaan lisää ja parempaa yhteistyötä. Vuonna 2015 näimme Raja-Joosepissa, miten Venäjä käytti härskisti turvaa hakevia ihmisiä hybridivaikuttamisen välineenä Suomea vastaan. Tällaiseen painostukseen meidän on oltava yhdessä valmiimpia. 

 

Mikkel Näkkäläjärvi

Euroopan alueiden komitean pohjoisin jäsen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaamalla uutiskirjeen voit tulla mukaan kampanjaan!