Utsjoen Rastigaisan suurtunturialueelle suunnitellaan suurta, jopa 267 tuulivoimalaa sisältävää tuulivoimahanketta (Yle, 18.11.2020). Hankkeeseen suhtautuu hyvin kriittisesti Suomen ja Norjan saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvoston Suomen osasto, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Utsjoen kunta, Tanan ja Karasjoen kunnat Norjasta sekä moni muu. En innostu ajatuksesta itsekään.
Samalla on hyvä todeta, että tuulivoimahankkeet eivät ole veljiä keskenään ja on olemassa myös hyviä tuulivoimahankkeita. Sellaisesta esimerkiksi käy Simon kunnan alueella sijaitsevat 37 tuulivoimalaa, jotka tuottavat puhdasta sähköä ja joista Simon kunta saa joka vuosi 890 000 euroa kiinteistöverotuloja. Simon kunta suhtautuukin tuulivoiman lisärakentamiseen myönteisesti ja ensi vuonna kunnan alueelle rakentuu 27 tuulivoimalaa lisää.
Olen vakuuttunut siitä, että Rovaniemen alueelle tuulivoimaa on mahdollista ja järkevää rakentaa. Pidänkin hyvänä asiana sitä, että Rovaniemen kaupunki aikoo selvittää sitä, mihin tuulivoimaa voitaisiin rakentaa tulevaisuudessa. Tähän on haettu myös avustusta Ympäristöministeriöltä. Toivon, että selvitystyö etenee ripeästi ja pääsemme jo ensi vuonna etsimään aidosti ratkaisuja tuulivoimaloiden rakentamiseksi Rovaniemelle.
Pidän tärkeänä sitä, että kun tuulivoimahankkeita edistetään, sitä tehdään yhdessä alueen ihmisten kanssa. Tuulivoimaloiden sijainti on välttämätöntä katsoa siten, ettei se aiheuta haittaa esimerkiksi matkailuelinkeinoille ja Puolustusvoimille.
Rovaniemen on silti järkevää suhtautua tuulivoiman rakentamiseen yleisesti ottaen myönteisesti. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja myös kuntien on tehtävä osansa päästöjen vähentämiseksi. Tuulivoima on yksi keino tuottaa puhdasta sähköä. Samalla se tuo tarpeellisia verotuloja kaupungille, joilla tärkeät palvelut, kuten koulutus, vanhustenhoito, päivähoito ja harrastusmahdollisuudet voidaan turvata.
Mikkel Näkkäläjärvi
Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)
