Sanat ja teot

Vahvemmalle Euroopan unionille on nyt tarvetta

Eurovaalit käydään 26.5. ja uusi parlamentti pääsee toden teolla aloittamaan toimensa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella (1.7. – 31.12.2019). Vielä on aikaista arvioida, miten ryhmittymien äänivalta tulee unionissa jakautumaan, mutta joitain ennusteita on olemassa. Ennusteet eivät toki äänestä, vaan ihmiset. Toivon mukaan sankoin joukoin tänä keväänä.

Lissabonin sopimuksen myötä EU-puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen kauden ja siten kolmen maan kokoonpanoissa. Suomen kausi sijoittuu Romanian ja Kroatian kausien väliin ja trion yhteinen ohjelma vahvistettiin viime joulukuussa. Suomen kansallinen ohjelma tullaan puolestaan julkistamaan ensi kesäkuussa.

Virallisten kokousten johtamisen lisäksi Suomi on päättänyt järjestää kuusi epävirallista ministerikokousta seuraavien ministeriöiden johdolla. Näitä ovat kilpailukyky, ympäristö, oikeus- ja sisäasiat, ulko- ja puolustus, valtionvarat (ja euroryhmä), sekä maatalousministerikokous.

EU-puheenjohtajamaana Suomi johtaa unionin suhteita kolmansiin maihin. Tehtävän menestyksekäs suorittaminen edellyttää yhtenäistä ja vahva Eurooppaa. Yhtenäisyyden tukemiseksi on tärkeää, että Suomi edustaa unionia yhteisen arvojen demokratian, tasa-arvon, ihmisarvon kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen lähettiläänä. Yhtä lailla tärkeää on se, että eurovaaleissa valitaan ympäri Eurooppaa ihmisiä, jotka suhtautuvat EU:n kehittämiseen rakentavalla tavalla ja toimivat integraation syventämisen puolesta.

EU edustaa myös rajat ylittävää yhteistyötä etelästä pohjoiseen. Euroopan reunalta tulevana ymmärrän hyvin, että erojakin riittää, mutta sellainen yhteistyö, joka ei kykene tekemään kompromisseja jättää piirit kovin pieniksi, eivätkä pienet hyvinvointipolitiikkaa haikailevat valtiot pärjää yhteistyön ulkopuolella.

Unionin yhtenäisyyttä tullaan tulevalla kaudella koettelemaan monelta suunnalta. Ilmastonmuutoksen ja väkivaltaisten konfliktien liikkeille laittamat ihmisjoukot aiheuttavat kokoaan enemmän hämminkiä Unionin politiikassa, erityisesti suhtautuminen Länsi-Balkanin jäsenyyspyrkimyksiin, Turkin ja Unkarin autoritäärinen kehitys, sekä Venäjän yhä aggressiivisempi ulkopolitiikka kaikki asettavat haasteensa unionin yhtenäisyydelle.

Kentis vakavin uhka kumpuaa kuitenkin unionin ytimestä. Nimittäin brexit saattaa tapahtua juuri Suomen puheenjohtajuuskaudella ja sen vaikutukset tulevat näkymään kaikilla politiikan aloilla ja vaatimaan Suomelta vahvaa ja arvopohjaista otetta. Jotta Brexitin haitat saataisiin minimoitua on tärkeää että jäljelle jäävät jäsenvaltiot ottavat käyttävät tilaisuuden yhteistyön tiivistämiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaamalla uutiskirjeen voit tulla mukaan kampanjaan!